Here are our first schnautzers from left to right, Amona "Amo", Mihan Quartz "Ati"and Liivapohja Jive Jennifer "Jeni".
Tässä ovat ensimmäiset snautserimme, vasemmalta  Amona "Amo", Mihan Quartz "Ati"ja Liivapohja Jive Jennifer "Jeni".

History

There have always been dogs in my family. I got my first "own" dog over 50 years ago. I was only 11 months old and the dog was a noble red irish setter called "Piri". After "Piri" my family had many dogs of variety breeds but the next dog of my own was a rottweiler male called "Varro". The first dog of my daughter Päivi was a cockerspaniel male called "Retu". Quite a character...

The first schnauzer member of our family was Mihan Quartz, "Ati" who came to us in 1984. We chose standard schnauzer as our breed for it's independence, multitalent, guarding possibilities, sense of humor, size and weatherproof. We weren't disappointed: "Ati" turned out to be our leader to the schnauzer world.

Affix Eipä's was admitted for me and my daughter Päivi in August 1994. Good friend of ours invented the name that we first thought just as a joke. The first thing to do was the decision that our first puppy would be called
Eipä's Arvostella (trans. Don't Judge). 

Ati passed away in 1997. Päivi's second schnauzer female "Amona" passed away in 2003 as did our foundation bitch "Jeni". Now Päivi has Ergi's (Eipä's Comme) sons "Jami" and "Jäbä". I share my home with two bitches: "Nata" and "Nyyti".

From year 2002 I have continued to work under affix Eipä's by myself. Päivi has moved along with her own life and carries on with children and her own dogs.

Our "kennel" is a housekennel and therefor the breeding is small. We have had only six litters during these years. We keep up with our puppies through their lives in the best and the worst. And our help is always available for the puppy owners.

We are grateful to the owners who are active and eager to learn about their dogs. They have welcomed everything that comes along with open minds and open hearts. They are not only the owners of our dogs but also our friends.

Photo Kaarina H

Taustaa

Perheelläni on aina ollut koiria. Ensimmäisen oman koiran, punaisen irlanninsetterin, "Piri",  sain kummiltani 1-vuotislahjana ollessani 11 kuukauden ikäinen. Toinen oma koirani oli Rottweileruros "Varro" ja perheessä on ollut mm. ajokoiria, karjalan karhukoira ja tyttäreni ensimmäinen koira cockerspanieli Retu.

Snautseri tuli osaksi elämäämme vuonna 1984, kun uros Mihan Quartz muutti meille tyttäreni parhaaksi kaveriksi. Snautserin valintaan vaikutti rodun itsenäinen luonne, monipuolisuus, vartiointiominaisuus, hyvä huumorintaju, säänkestävyys ja erinomainen koko. Atista tuli meille innoittaja koiraharrastukseen monilla tavoilla. Ati eli liki
15 -vuotiaaksi. Päivin toinen snautseri oli narttu Amona, joka oli syntynyt samana vuonna oman snautserityttöni ja kennelimme kantanartun Liivapohja Jive Jenniferin "Jeni" kanssa. Amo ja Jeni ovat jo poistuneet ikuisille lenkkipoluille.

Eipä's kennelnimi myönnettiin minulle ja tyttärelleni Päiville 11.8.1994. Kennelnimen anomista oli edeltänyt sanaleikki ystävien kesken mahdollisesta tulevasta kennelnimestä, josta sitten tulikin totta. Nimen vahvistamisen jälkeen päätimme ensimmäisen pennun nimeksi Eipäs Arvostella, kuten olimme joskus vitsailleet.

Kennelimme on kotikennel, josta johtuen pentuja syntyy noin joka kolmas vuosi pitkän ja perusteellisen harkinnan tuloksena. Seuraamme kasvattiemme edesottamuksia niin hyvässä kuin pahassa ja kennelin "help desk" on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Pennut saavat kennelistä lähtiessään mukaansa uuden omistajan ohjeena "Eipä's -pennun käyttöohjeen" ja vähän muutakin  tarpeellista.

Vuodesta 2002 olen jatkanut kasvatustyötä yksin, Päivi keskittyy kasvattamaan neljää ihanaa lastaan
 ja omia upeita snautseripoikia Jamia ja Jäbää, jotka ovat Eipä's Commen "Ergin" poikia.

Olen kiitollinen pentujen omistajille aktiivisuudesta ja innostuksesta osallistua koiriensa kanssa moninaisiin harrastuksiin, kuten agilityyn, tottelevaisuuskoulutukseen, valjakkohiihtoon, palveluskoiralajeihin ja näyttelyihin terveystutkimuksia ja luonnetestejä unohtamatta. Omistajat ovat myös ystäviäni ja sellaisina toivon heidän säilyvän.

Jos kiinnostuit Eipä's snautserista, ota rohkeasti yhteyttä ja tule tutustumaan. Toivottavasti uusia yksilöitä on jälleen tarjolla vuoden  2010 aikana.

Photo Katja K

Faktoja

Lonkkakuvauksessa on käynyt 51 % pennuista ja näistä 32 %:lla on A- , 32 %:lla B- ja 32 %:lla C- ja 1 koiralla on D-lonkat.  Silmät on tutkittu 32 %:lta ja kaikki ovat  terveitä. Kyynärpäät on tutkittu kymmeneltä pennulta joista 8 todettu terveiksi. Polvet on tutkittu yhdeksältä ja kaikki ovat terveitä. Luonnetestattuja on 14 % kasvateistamme ja
BH-kokeen on suorittanut vasta 3.

Jokaisessa pentueessa on aktiivisia agilityn ja tokon harrastajia ja varsinkin agilityssa menestyneitä on useita. Agilikisoihin on osallistunut 23 % ja tottelevaisuuskokeeseen 18 % kasvateista. Agi-rotuun kasvatit omistajineen osallistuvat joukkueilla "Eipäs Hidastella" ja "Eipä's Ohitella".

Eipä's pennuista on esitetty näyttelyissä 52 % ja näistä on  61 % saanut laatumaininnan erinomainen. Suomen Muotovalioita on 10 ja 2 kansainvälistä valiota. Edellä mainituissa luvuissa on mukana myös f-pentue, joka aloittelee vasta näyttelyuraansa. 

Eipä's kasvattajaluokka esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Tuolloin ryhmämme esiintyi näyttelyn neljänneksi kauneimmaksi, eli BIS IV. Pääerikoisnäyttelyssä 2007 ryhmämme valittiin BIS III kasvattajaryhmäksi. Kunniapalkintoja on kertynyt useita. 

Photo Katja K
Nowdays I share my home with Ankor Kurazh Eparhia "Nata" and Eipä's Eukotella "Nyyti".
Tällä hetkellä kanssani asuu Nata ja Nyyti

 © Kennel Eipä's